Tiedote: Hyytelösammaleläimestä uutta tietoa

KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen yhteishankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen leviämistä ja sen syitä. Vaikka laji herättää huomiota, siitä toistaiseksi tiedetään melko vähän. Hankkeessa selvisi muun muassa, että kalat käyttävät vieraslajia ravinnokseen. Liitteenä tiedote.

TIEDOTE 20.7.2026

Uutta tietoa hyytelösammaleläimestä KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa – kalat käyttävät lajia ravinnokseen

Vaikka hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota, siitä tiedetään melko vähän. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella.

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, ns. statoplasteina. Kun vedet loppukesästä lämpenevät, statoplastit alkavat muodostaa jopa tuhansista sammaleläinyksilöistä koostuvia hyytelömäisiä yhdyskuntia, jotka voivat kasvaa peräti puolen metrin kokoisiksi.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittaman hankkeen aikana selvisi muun muassa, että kalat syövät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia. Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä mutta toisaalta samalla levittää sitä: statoplastit näyttäisivät nimittäin kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi.

Hyytelösammaleläimen lepomuodot takertuvat esimerkiksi veneiden köysiin

Hyytelösammaleläinyhdyskuntien havainnointi on haastavaa etenkin suurissa vesistöissä. Sen sijaan statoplastien kerääminen keinotekoisilla alustoilla osoittautui hankkeessa toimivaksi keinoksi kartoittaa lajin esiintymistä. Keräinlevyjäkin tehokkaammin statoplastit takertuivat niiden kiinnitysnaruihin, mikä osoittaa esimerkiksi ankkuriköysien toimivan lajin leviämisessä.

Vilkas veneily näyttääkin edistävän hyytelösammaleläimen leviämistä, ja etenkin suojaisilla lahtialueilla sijaitsevat satamat voivat tarjota hyvät olosuhteet lajin levittäytymiselle.

Kansalaisten aktiivisuus on tärkeää vieraslajien tutkimuksessa

Kansalaishavaintojen avulla voidaan seurata ja hillitä hyytelösammaleläimen leviämistä. Havaintoja voi ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolla, ja havaintoon kannattaa aina liittää valokuva, jonka avulla asiantuntijat voivat varmistua lajista. Pienikokoisen hyytelösammaleläinyhdyskunnan saattaa sekoittaa esimerkiksi vesiperhosen munarykelmään, joka on limahyytelön peittämä. Lajit voi kuitenkin erottaa muun muassa hyytelösammaleläimen pintaan muodostuvista tähtimäisistä kuvioista.

Lajin vaikutuksista vesiekosysteemien toimintaan ja eliöyhteisöihin tiedetään vielä sangen vähän. Hyytelösammaleläinyhdyskunta voi aiheuttaa ihmisille hankaluuksia esimerkiksi takertuessaan kalastusvälineisiin tai vedenottoputkien suulle. Ulkonäkönsä ja olemuksensa vuoksi hyytelösammaleläin haittaa myös vesistöjen virkistyskäyttöä. Toisaalta lajista voi olla myös hyötyä: kun suuri yhdyskunta suodattaa kasviplanktonia ravinnokseen, se voi paikallisesti kirkastaa vettä.

Huomioi vieraslajit erityisesti siirtyessäsi vesistöstä toiseen

Vesien vieraslajeja on hankala hävittää, mutta kantoja voi kuitenkin hillitä. Havaitut hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan: mitä vähemmän yhdyskuntia vesistöissä on, sitä vähemmän niistä muodostuu statoplasteja, joiden avulla laji leviää uusille alueille.

Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että itse ei tule levittäneeksi lajia esimerkiksi vesistöstä toiseen. Varusteiden ja kulkuneuvojen silmämääräinen tarkastelu ja mahdollinen puhdistus ennen siirtymistä eri vesistöalueelle auttaa. Vaikka statoplastit sietävät jonkin verran kuivumista ja jäätymistä, esimerkiksi veneiden, suppilautojen ja kalastusvälineiden jättäminen kuiville voi tuhota ainakin osan niihin mahdollisesti kiinnittyneistä statoplasteista.

Kaiken kaikkiaan on hyvä olla tietoinen vieraslajeista ja niiden leviämistavoista. Tällöin jokaisen on mahdollista huomioida riskit ja ehkäistä niiden leviämistä.

Kuva: Statoplastit (Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus)

Kuvateksti: Kalat näyttävät hyödyntävän hyytelösammaleläintä ravinnokseen. Hyytelösammaleläimen lepo- ja leviämismuoto, ns. statoplasti, saattaa kalan silmissä muistuttaa vesikirppua.

Kuva: Hyytelösammaleläin (Marko Kelo, Kuopion luonnontieteellinen museo, CC BY-SA 4.0)

Kuvateksti: Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Kysy lisää:
Kirsi Kuoppamäki
Ympäristöasiantuntija, tutkija, KVVY Yhdistys
kirsi.kuoppamaki@kvvy.fi
p. 03 2461 337

Lisätietoja:

Tuore raportti: Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) – vieraslaji Suomen vesistöissä

Vuonna 1961 perustettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY Yhdistys) toimii Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla, jotka kattavat noin 9 prosenttia koko Suomen pinta-alasta. Yhdistyksen päämäärä on vesistöjen ja ympäristön tilan parantaminen ja pohjavesien suojelu yhteistyössä jäsenten, maa- ja vesialueiden omistajien, kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Yhdistyksellä on vuosittain käynnissä noin 15 vesienhoitoa edistävää hanketta.

Vauhtia vesienhoitoon -hankkeessa autetaan vesien ja rantojen vieraslajien, erityisesti hyytelösammaleläimen ja isosorsimon, tunnistamisessa, havainnoinnissa ja mahdollisessa torjunnassa. Tämänhetkistä Vauhtia vesienhoitoon 4 -hanketta koordinoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY Yhdistys), ja hankekumppanina toimii Vanajavesikeskus. Hanke on saanut Euroopan unionin maaseuturahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Vauhtia vesienhoitoon IV -hanke (KVVY Yhdistys)